Kannabinoidireseptori

Kannabinoidireseptori 1
Ihmisen CB1-reseptori (PDB: 5TGZ).
Tunnisteet
Tietokannat
Entrez 1268
OMIM 114610
UniProt P21554
Kannabinoidireseptori 2
Tunnisteet
Tietokannat
Entrez 1269
OMIM 605051
UniProt P34972

Kannabinoidireseptorit ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita, joita on vain selkärankaisilla. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä näitä reseptoreita ovat kannabinoidireseptori 1 eli CB1 ja kannabinoidireseptori 2 eli CB2. Nisäkkäillä näihin reseptoreihin sitoutuvat sisäsyntyiset välittäjäaineet eli endokannabinoidit ovat anandamidi ja 2-arakidonyyliglyseroli eli 2-AG.[1] CB1- ja CB2-reseptorien lisäksi kannabinoidireseptoreita saattaa olla enemmän, mutta mitään niistä ei ole virallisesti luokiteltu kannabinoidireseptoreiksi ainakaan vuoden 2021 helmikuuhun mennessä.[2]

CB1- ja CB2-reseptoreihin sitoutuvat myös monet ulkosyntyiset aineet, joista osaa käytetään päihteinä tai lääkkeinä. Esimerkki lääkkeenä ja päihteenä käytetystä aineesta on kannabiksessa oleva tetrahydrokannabinoli eli THC.[3] THC päihdyttää ja saa aikaan osan lääkinnällisistä vaikutuksistaan sitoutumalla CB1-reseptoreihin niitä aktivoivana agonistina. Osaa muista tunnetuista agonisteita käytetään muuntohuumeina, joita sanotaan synteettisiksi kannabinoideiksi.[4] Myös CB1- ja CB2-antagonisteja ja käänteisagonisteja on olemassa.[5]

Ihmisillä CB1-reseptoreita on monissa kehon osissa. Hermostossa endokannabinoidit vähentävät CB1-reseptoreita sisältävissä synapseissa muiden välittäjäaineiden eritystä vaikuttaen siten muun muassa muistiin, ruokahaluun ja kipuaistiin. Muualla kehossa reseptorit vaikuttavat esimerkiksi ruuansulatukseen ja verenkiertoon. CB2-reseptoreita on vähemmän hermostossa, jossa niillä on silti tärkeitä rooleja.[6] CB2-reseptoreita on eniten immuunijärjestelmän soluissa, joissa ne vaikuttavat esimerkiksi tulehdusreaktioihin, herkkyyteen saada jokin tartuntatauti ja joidenkin autoimmuunisairauksien kehityskulkuun.[7]

CB1- ja CB2-reseptoreilla on useita reseptorialatyyppejä, jotka muodostuvat silmukoitumisen kautta.[8]

  1. MR Elphick: The evolution and comparative neurobiology of endocannabinoid signalling. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences, 2012, 367. vsk, nro 1607, s. 3201–3215. PubMed:23108540. doi:10.1098/rstb.2011.0394. ISSN 0962-8436. Artikkelin verkkoversio.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä l ei löytynyt
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä i ei löytynyt
  4. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä f ei löytynyt
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä j ei löytynyt
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä e ei löytynyt
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä g ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä a ei löytynyt

Developed by StudentB